Ecophonin vihreä kädenjälki -juttusarjan ensimmäinen osa: Kiertotalous on resurssiviisautta

Julkaistu: 15.03.2018Kirjoittaja: Eveliina Miettunen / Ground CommunicationsKuvat: Ecophon

Maailman materiaalivirroista noin 40 prosenttia kuluu rakentamiseen. Kiinteistö- ja rakentamisalan kiertotaloussprintissä kartoitetaan hyviä esimerkkejä resurssiviisaasta rakentamisesta ja kehitetään suunnittelu- ja hankintaprosesseja kohti kiertotaloutta.

Kiertotaloudessa tavoitteena on lähtökohtaisesti suunnitella ja valmistaa tuotteet siten, että ne pysyvät käytössä mahdollisimman pitkään ja niiden materiaalit voidaan käyttää uudelleen.

Tähän tavoitteeseen rakennusalaa johdattaa maailmanlaajuiseen verkostoon kuuluva Green Building Council Finland, joka kokoaa yhteen kestävän kehityksen ja rakennetun ympäristön osaamista Suomessa. 

GBC Finland käynnistää maaliskuussa kiinteistö- ja rakennusalan kiertotaloussprintin, joka edistää kiertotaloustietouden leviämistä ja toteutumista alan toimijoiden keskuudessa. Hanketta tukee Sitra, joka on yksi maailman johtavista kiertotaloustoimijoista.

– Hanke on rakennusalan toimijoiden toivoma harppaus kohti kiertotalouden mukaista yhteistoimintaa. Rakennamme siltoja infra- ja talonrakentamisen sekä kaupunkisuunnittelun välillä, kertoo projektipäällikkö Lilli Linkola

Kiertotalouden merkitys ja mahdollisuudet eivät ole aina alan toimijoillekaan selviä. GBC Finlandin hankkeen tavoitteena on luoda alalle yhteinen käsitys siitä, mitä rakentamisen kiertotalous on nyt ja tulevaisuudessa. 

 

Rakentamisen ympäristövaikutukset puntarissa

Koko rakennuksen elinkaarella on vaikutuksia ympäristöön. Suurimmat ympäristövaikutukset muodostuvat käytön aikana, mutta kestävät ratkaisut tehdään suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. 

– Kiertotalous puhuttaa rakennusalaa maailmanlaajuisesti. Tuloksien aikaansaamiseksi on tärkeää tunnistaa rakentamisen ympäristövaikutukset, kertoo Ecophonin Concept Development Manager Virpi Villa-Peltonen, joka edustaa Saint-Gobain Finlandia GBC Finlandin kiinteistöjohtamisen toimikunnassa. 

Vaikka asuminen kuluttaa paljon energiaa, on Suomessa asumisen aikaista energiankulutusta onnistuttu pienentämään. Rakentamisvaiheen ympäristövaikutukset ovat sitä vastoin korostuneet.

Tällä hetkellä rakentaminen kuluttaa 40 prosenttia maailman kaikesta primäärienergiasta ja materiaaleista. Sen vuoksi on tärkeää valita materiaalit, jotka vähentävät ympäristökuormitusta. 

– Kiertotaloudessa koko rakennuksen elinkaarelle aina tuotannosta purkuun asti luodaan kestäviä ja resurssiviisaita ratkaisuja, kertoo Linkola. 

Tulevaisuuden rakentaminen perustuu entistä enemmän kiertotalouden periaatteille. 

– Tulevaisuudessa rakennusmateriaalit ja -elementit voidaan hyödyntää ja käyttää uudelleen – ei pelkästään kierrättää. Uusien rakennuksien ja tilojen tehokkuus, joustavuus ja monimuotoisuus edistävät kiertotaloutta, sillä sama tila mukautuu eri tarpeisiin ilman remontointia, kertoo Linkola.

Yhteistyö kannustaa tuloksellisiin ympäristötekoihin 

Suomen ympäristökeskus SYKE julkaisi viime vuonna Kestävät julkiset hankinnat -raportin, jossa suurimpina esteinä kiertotalouden toteutumiselle nähtiin muun muassa riittämätön strateginen tuki ja yhteisen kielen puuttuminen hankkijoiden ja toimittajien välillä. Haasteita tuovat myös elinkaarinäkökulman puuttuminen sekä hankintakulttuuri, joka painottaa hankintamenettelyä enemmän kuin kestävän kokonaisratkaisun löytämistä. 

– Kiertotalous-teema pitää nostaa pöydälle ja yrittää tätä kautta löytää yhteinen kieli ja intressi kestävämpään rakentamiseen. Uskon, että kiertotalouteen panostaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa myös taloudellisesti, mutta meidän täytyy siirtää katse pidemmän aikavälin tavoitteisiin, kertoo Villa-Peltonen. 

– Tavoitteiden asettamista helpottamaan luomme yhdessä alan toimijoiden kanssa eräänlaiset kiertotalouden tavoitteet ja kriteerit, joilla arvioida toiminnan kestävyyttä ja joihin sitoutua, kertoo Linkola. 

Kiertotaloudelle kehitetään myös kansainvälisiä mittareita. Level(s) on Euroopan komission kehittämä menetelmä rakentamisen resurssitehokkuuden mittaamiseen. Kehitystyössä ovat olleet mukana muun muassa GBC Europe sekä Saint-Gobain. Kiertotalouden mittarit ja tavoitteet eivät ole ristiriidassa muiden sertifikaattien kanssa, vaan ne tukevat toisiaan. 

– Rakennusalan toimijoiden tulisi yhdessä löytää keinot ja mittarit kestävämpään rakentamiseen. Tämän pitää olla meidän kaikkien agendalla, koska kvartaalitalouden mittareilla voi olla vaikeaa perustella kestävämmän valinnan paremmuutta, muistuttaa Villa-Peltonen. 

Hankkeen puitteissa järjestetään avoimia työpajoja rakennusalan toimijoille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään kiertotalouden ratkaisuja. 

– Työpajojen jälkeen tarkoitus on koota asiantuntijaryhmät jatkamaan kehitystyötä, kertoo Linkola. 

Hankkeen tuloksia esitellään loppuvuodesta yhdessä Ympäristöministeriön kanssa järjestettävässä kiertotalousrakentamisen ajankohtaisia aiheita valottavassa seminaarissa.

 

Lisätietoja:
Lilli Linkola, puh. 0500 917 196
Projektipäällikkö, Ilmastokatu-hanke

Virpi Villa-Peltonen, puh. 040 176 0385
Market Development Manager, Saint-Gobain Finland Oy / Ecophon

 

Avainsanat:

Kiertotalous,vihreä kädenjälki,kierrätys,ekologisuus,kestävä rakentaminen

Jaa artikkeli