Ääniympäristö vaikuttaa lasten kuuntelutaitoihin

Julkaistu: 01.04.2019Kirjoittaja: Eveliina Miettunen / Ground CommunicationsKuvat: Ecophon

Melu ja puutteellinen ääniympäristö voivat haitata päiväkoti-ikäisten kielellistä kehitystä, toteaa filosofian tohtori Elina Niemitalo-Haapola väitöskirjassaan. Tutkimuksen mukaan lasten kuuntelu- ja oppimisympäristöihin on syytä kiinnittää entistäkin enemmän huomiota.

Työskennellessään puheterapeuttina Elina Niemitalo-Haapola kiersi päiväkodeissa, kouluissa ja kodeissa ja huomasi, kuinka erilaisia kuunteluympäristöjä lasten arjessa onkaan. 

”Päiväkoti-ikäisillä on käynnissä voimakas kielellisen kehityksen kausi, jolloin lapset oppivat kieltä ja hahmottavat vuorovaikutusympäristöään. Arjen havainnot innostivat minua tutkimaan, kuinka suuri merkitys oppimisympäristöllä on kielen oppimisen prosessissa.” 

Niemitalo-Haapolan väitöstutkimuksen mukaan puutteellinen ääniympäristö vaikuttaa merkittävästi kuulotiedon käsittelyyn eli kykyyn erottaa puheen piirteet kuten äänteet, äänensävyt ja intonaatiot toisistaan. Tämä voi edelleen heijastua kuullun ymmärtämiseen ja uusien sanojen oppimiseen.

Myös aiemmat tutkimukset tukevat nyt saatuja tuloksia. Huono oppimisympäristö saattaakin lisätä riskiä kielellisille haasteille, nostaa stressitasoja ja vahvistaa muiden riskitekijöiden vaikutuksia. 

Melu haittaa iästä riippumatta 

Melu vaikuttaa kuulotiedon käsittelyyn lähes yhtä merkittävästi lapsen iästä riippumatta. Iän karttuessa lapsi pystyy kompensoimaan haittoja kielellisillä taidoillaan, mutta prosessointi itsessään on aivan yhtä herkkää. Ongelma piileekin siinä, ettei pieni lapsi osaa itsekään selittää, miksi jossain tilassa keskittyminen on hankalaa tai olo tuntuu tukalalta. 

”Aikuinen osaa pukea melun vaikutukset sanoiksi ja kertoa tuntemuksistaan. Lapsi kokee ääniympäristön yhtä vahvasti, muttei todennäköisesti osaa sanoittaa näitä kokemuksia itse”, Niemitalo-Haapola muistuttaa. 

Aikuisilla on tärkeä rooli lasten hiljaisen työskentelyn mahdollistamisessa. Vaikka lapsi ei osaa kertoa ääniympäristönsä puutteista, hoitajat ja vanhemmat voivat tulkita muita signaaleita.

”Kun ympärillä on paljon ääntä, ihminen luontaisesti korottaa ääntään saadakseen itsensä kuulluksi. Jos kotona joutuu usein huomauttamaan lasta liiallisesta äänenkäytöstä, saattaa se tarkoittaa korkeaa melutasoa päiväkodissa. Myös hoitajat voivat huomata äänensä väsyvän.”

Niemitalo-Haapola muistuttaakin, että päiväkotien ja koulujen tulisi olla paitsi hyviä oppimisympäristöjä lapsille myös hyviä työympäristöjä opettajille ja varhaiskasvattajille.

Oikeus hyviin oppimis- ja kuunteluolosuhteisiin 

Ääniympäristön haasteita voidaan ratkoa sekä toiminnallisilla ja pedagogisilla keinoilla että rakenteellisilla ja akustisilla muutoksilla.

”Lapset voidaan esimerkiksi jakaa toiminnan mukaan eri ryhmiin ja tiloihin. Päivästä kannattaa varata aikaa sekä leikille että rauhoittumiselle, jolloin melusta ehtii myös palautumaan. Tilat ja pinnat vaikuttavat paljon: kuulostaa hyvin erilaiselta, kaadetaanko Lego-palikat kovalle puupinnalle vai pehmeälle matolle”, Niemitalo-Haapola kiteyttää.

Oppimisympäristöissä kannattaakin panostaa pehmeisiin, ääntä vaimentaviin pintoihin. Muista tiloista kantautuvia ääniä voi yrittää vaimentaa väliovia sulkemalla.

Niemitalo-Haapolan mielestä tärkeintä on lisätä ymmärrystä siitä, että kuunteluolosuhteet eivät ole pelkkä kosmeettinen tai miellyttävyysseikka vaan olennainen osa lasten arkea ja oppimista. Kaiken ikäisille lapsille tulisi tarjota laadukkaat oppimisympäristöt.

”On tärkeää, etteivät lapset joudu eriarvoiseen asemaan tilojen perusteella. Tarjoamalla hyvät kuunteluympäristöt luomme lapsille optimaaliset olosuhteet oppimiseen.” 

Lähde: Niemitalo-Haapola, Elina: Kehitykselliset ja melun aiheuttamat muutokset keskushermostollisessa kuulotiedon käsittelyssä kahden ja neljän vuoden iässä. Oulun yliopisto, 2017.

 

Avainsanat:

kuunteluympäristö,tutkimus,kuulo,oppiminen,ääni,melu

Jaa artikkeli