Äänten ja onnellisuuden yhteys

Julkaistu: 29.09.2017Kirjoittaja: Johanna Salovaara, GroundKuvat: Ecophon

Mitä, jos kaikkein miellyttävimmät äänet ympärilläsi katoaisivat ja jäljelle jäisivät ärtymystä ja pelkoa stimuloivat äänet? Ikääntyvillä ja muistisairailla kuuloaistin kyky korjata ympäröiviä ääniä heikentyy, joten hyvinvointia on lisättävä akustiikkaratkaisuilla.

Andrea Harman

Brittiläinen äänten terveysvaikutusten asiantuntija, Ecophon UK:n konseptikehittäjä Andrea Harman herätteli yleisön pohtimaan aihetta Kiinteistöalan Koulutuskeskus Kiinkon seminaarissa keväisessä Helsingissä. Harmanin työn tähtäyspisteenä on hyvinvoinnin ja akustiikan välinen yhteys erityisesti ikääntyneiden ja muistisairaiden kohdalla.

Ihmisen kyky kuulla on huipussaan nuorena ja alkaa osoittaa rappeutumisen merkkejä jo 20-vuotiaana. Tästä lähtien kuuloaisti heikkenee hiljalleen, ja vauhti kiihtyy vanhetessa. Kuuloaistin heikkeneminen ei kuitenkaan kohtele kaikkia ääniä tasavertaisesti. Ensin tipahtavat korkeampien taajuuksien äänet pois, ja jäljelle jäävät matalammat äänitaajuudet, kuten liikenteen, koneiden ja tehtaiden päästämä meteli.  

”Käytännössä miellyttävämmät, korkeat äänet katoavat vähitellen ja kuulemamme taajuusalue kapenee. Vanhempi ihminen herkistyy taustahälylle, jota nuoren ihmisen korva osaa suodattaa pois, eikä erota yhtä helposti niitä asioita puheesta, jota pitäisi”, tiivistää Harman.

Äänten ja onnellisuuden yhteys
Äänten ja onnellisuuden yhteys
Äänten ja onnellisuuden yhteys

Kuuloaisti yhteydessä elämänlaatuun

Vaikutukset eivät ole ainoastaan fyysiset. Psyykkiset reaktiot, kuten turhautuminen, ajaa pahimmillaan ihmisen eristäytymään.

”Aluksi joudut kyselemään usein ’mitä’ ja ’toistaisitko’. Kaikki tiedämme, ettei tunnu mukavalta pyytää toistamaan samaa asiaa montaa kertaa. Alat siis käyttää muita keinoja: lukea huulilta ja tulkita muiden ihmisten reaktioiden perusteella, mistä puhutaan. Jossain vaiheessa ehkä alat vältellä sosiaalisia tilanteita, koska et halua vaikuttaa töykeältä, kun et pysty osallistumaan kunnolla keskusteluun”, kuvaa Harman.

Kuulon lisäksi muistin heikkenemisellä on selvä yhteys ikääntymiseen. Tärkeää olisi Harmanin mielestä, ettemme tulkitse vanhan, huonosti kuulevan ihmisen reaktioita epäkohteliaina tai merkkeinä älyn heikentymisestä.

”Dementiaa sairastavien kohdalla usein luullaan, etteivät he ymmärrä, mitä sanotaan. He eivät todellisuudessa ehkä vain kuule. Kun puheesta erottuvat vain vokaalit, on vaikea saada kiinni viestistä, sillä konsonantit sisältävät puheen informaation.”

Tutkimusten mukaan kuulo onkin dementiaa sairastavien kohdalla merkittävin elämänlaatua parantava aisti. Mitä suuremmalle metelille ihminen altistuu, sitä todennäköisemmin hän tuntee kipua ja käyttää lääkkeitä. Kuuloaisti kun on ihmisen evoluutiobiologian taidonnäyte: melu aktivoi aivojen niin kutsutun fight or flight -alueen nostamalla stressihormonitason korkeammalle.

Näkymätöntä harmoniaa

Ääniympäristöön on syytä kohdistaa katseet vanhusten ja muistisairaiden elämää ja asumista kehitettäessä. Muistiliiton mukaan Suomessa on jo suuren kaupungin asukasluvun verran muistisairaita: yli 310 000, ja määrä kasvaa vuosittain noin 14 000 väestön ikääntyessä.

Nuoren ihmisen kuuloa ei ikääntynyt tai muistisairas kuitenkaan voi saada takaisin. Harmoninen, rauhoittava ja positiivisia kohtaamisia edistävä ääniympäristö luodaan akustiikkaratkaisuilla.

Harman kertoo brittiläisestä tutkimuksesta, jossa sijoitettiin akustiikkalevyt erään palvelutalon yleisiin tiloihin. Tiloissa oli aiemmin ollut ongelmia melun kanssa ja äänet kantautuivat myös asukkaiden huoneisiin luoden levottomuutta. Vaikutukset yllättivät.

”Parempi ääniympäristö lisäsi asukkaiden välistä vuorovaikutusta. Kun kanssakäyminen oli aiemmin hermostunutta ja jopa aggressiivista, teki rauhallisempi akustiikka kommunikoinnistakin rauhallisempaa”, sanoo Harman.

Akustiikkaa parannetaan monin keinoin. Akustiikkalevyjen lisäksi myös huonekalujen, kuten mattojen, kirjahyllyjen ja sohvien määrällä ja sijoittelulla rikotaan ääniaaltoja ja helpotetaan korvan taakkaa. Mitä Harman toivoisi terveys- ja hoiva-alan tiloja suunnittelussa muistettavan?

”Muotoilu on muutakin kuin mitä silmä näkee. Akustiikka on siksi aiemmin jäänyt taka-alalle: mitä emme näe, sitä emme niin helposti ymmärrä. Tietoisuus ääniympäristön vaikutuksista on onneksi kasvanut valtavasti viime vuosina, kehitys kulkee siis ehdottomasti oikeaan suuntaan.”

Äänten ja onnellisuuden yhteys

Avainsanat:

Akustiikka,Ajankohtaista,Ecophon

Jaa artikkeli