Ecophonin vihreä kädenjälki -juttusarjan kolmas osa: Kiertotalouden kaikuja huoneessa

Julkaistu: 17.10.2018Kirjoittaja: Nani Pajunen, Sitra

Heinäkuussa, kun suurin osa ihmisistä oli lomilla, järjesteltiin toimistollamme pöytiä ja kaappeja uuteen järjestykseen. Nykytoimistoissa muutos on pysyvä tila. Säännöllisesti tulee kyselyitä, kuinka paljon olet toimistolla, kuinka paljon kokouksissa, tarvitsetko omaa työpistettä, kävisikö vaihtuva paikka ja niin edelleen. Tavoitteena on tehostaa tilojen käyttöä.

Meillä on käytössä avotoimisto, niin kuin useilla muillakin tänä päivänä. Avotoimiston hyviä puolia on ihmisten kohtaaminen ja haittapuolia levottomuus. Levottomuuteen ei ole syyllisiä, vaan se syntyy ihan kuin itsestään mm. jatkuvasta liikkeestä – aina joku on tulossa ja menossa.

Nyt ihmiset ovat palailleet yksi toisensa jälkeen takaisin työpöydän ääreen. Näyttää siltä – ainakin meidän toimistollamme – että jokainen kuitenkin haluaa oman tutun työpisteen, johon tulla aamuisin. Aina on jotain papereita, muistinpanoja, lehtiä ja vähintäänkin vesipullo, joka on kiva jättää paikalleen iltapäivällä ja tietää, mistä sen seuraavana aamuna löytää.

Tilojen vajaakäyttö on kuitenkin suuri kuluerä, jonka vähentämiseen haetaan ratkaisuja. Suomessa 2016 tehty tutkimus* kertoo, että yritykset ympäri maailmaa maksavat jopa miljardeja euroja turhista, vajaakäyttöisistä ja toimimattomista toimistoneliöistä. Tästä syystä yritykset ovat havahtuneet selvittämään nykyisten tilojen käyttöä. Samalla työympäristöjohtaminen on noussut asialistoille, jotta tilat tukisivat tehokkaammin ja palvelisivat paremmin nykyistä tapaa tehdä työtä.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että käyttöhuippujenkin aikaan lähes kolmannes työpisteistä oli tyhjinä. Jatkuvasti käyttämättömien työpisteiden osuus on tätäkin suurempi, kun tarkasteluun otetaan mukaan kokoustilat ja väliaikaiset työskentelypaikat. ”Kokoushuoneissa on runsaasti istumapaikkoja, joista on keskimäärin käytössä ainoastaan 19 prosenttia. 49 prosenttia kaikista tutkituista kokoustilojen istumapaikoista ei ollut koskaan käytössä.” Toki tässä yhteydessä on hyvä miettiä myös tilojen viihtyisyyttä ja talotekniikkaa: onko huone muuten toimiva vai tuleeko kokouksen osallistujille tunne, että heidät on tungettu keskustelemaan komeroon, jossa happi loppuu ja muutenkin alkaa ahdistaa.

Maailman kaupungistuminen on yksi suurimmista megatrendeistä, joka vaikuttaa tulevaisuuteemme. Tilojen vajaakäyttö on osa tätä haastetta. Järkevät ja tarkoituksenmukaiset tilat ja niiden käyttö ovat osa kestävää kiertotalousyhteiskuntaa. Vajaasti käytetty tila on aina myös materiaalin ja energian hukkaamista. Jos saamme nykyiset ja tulevat tilat aiempaa tehokkaampaan käyttöön, tarvitaan vähemmän uudisrakennuksia. Näin säästämme luonnonvaroja ja energiaa. 

Sitra julkaisi kesäkuussa The circular economy – a powerful force for climate mitigation -raportin, jossa tutkittiin, miten kiertotalouden lisääminen neljän materiaalin – teräksen, muovin, alumiinin ja betonin – elinkaareen vaikuttaisi päästöihin globaalilla tasolla.Jo käytössä olevien materiaalien kiertotalouden mukaisella uudelleenkäytöllä voitaisiin vähentää globaaleja ilmastopäästöjä merkittävästi. Määrä vastaa noin 40 prosenttia teollisuuden nykyisin tuottamista vuosipäästöistä. Kaikki nämä materiaalit ovat käytössä rakennusalalla. Eli sillä, rakennetaanko uutta vai saadaanko nykyiset tilat tehokkaampaan käyttöön, on valtavasti merkitystä.

Myös jakamistalous on osa kiertotaloutta. Onko sinun toimistossasi kokoushuoneita, joita voisit tarjota oman yrityksesi ulkopuoliseen käyttöön? Tai onko taloyhtiölläsi sauna, jota voisi tarjota myös naapuritalojen käyttöön? Entistä useammat miettivät nykyään, onko pakko omistaa auto, akkuporakone, ruohonleikkuri tai muita tavaroita, joille ei ole päivittäistä käyttöä. Nyt on aika siirtää tämä pohdinta myös tilojen puolelle: Mitä tiloja voisit itse tarjota muiden käyttöön ja vastaavasti mitä tarvitset harvemmin, voisiko sen vuokrata tarpeen mukaan jostain muualta?

Tämän kaiken toteutuminen edellyttää uudenlaista ajattelua ja tapaa toimia. Aluksi saunan lainaaminen voi tuntua vieraalta, mutta muutaman vuoden kuluttua se on jo osa normaalia arkeamme. Minkä omistamisesta sinä olisit valmis luopumaan, ja mitä omistamaasi voisit jakaa?

Tilojen käytön ratkaisut pitää aina tehdä tilanteen ja käyttötarpeen mukaan. Se mikä sopii toiselle, ei sovi kaikille. Muutosta totuttuun kuitenkin tarvitaan ja muutos lähtee meistä jokaisesta. Voimme kaikki olla kiertotalouden ammattilaisia niin halutessamme. Jokaisen pitää löytää oma roolinsa tässä muutoksessa, kääriä hihat ja ottaa suunta kohti kiertotalousyhteiskuntaa.

 

 

Kirjoittaja:

Nani Pajunen toimii Sitrassa johtavana asiantuntijana Kiertotalous-avainalueella.

 

Nanin vastuulla Sitran kiertotaloustyössä on mm. Kiertotaloussprintti rakennetussa ympäristössä -hanke.

Se haastaa rakennusalaa miettimään, kuinka kiertotalous alalla toteutetaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*) Rapal Oy (http://www.rakli.fi/media/uutiset/yleista/20170612-rapal-toimistotilat-ovat-jaaneet-nykyisista-tyotavoista.pdf)

*) http://www.rakli.fi/media/uutiset/news-in-english/20170612-rapal-optimaze-workplace-review-2016-executive-summary.pdf

Avainsanat:

Jaa artikkeli