Pudasjärven hirsikoulussa olo on KUIN KESÄMÖKILLÄ

Julkaistu: 15.12.2016Kirjoittaja: Anna SaarenojaKuvat: Juha Sarkkinen

– Kesä on ohi, mutta aina vaan tuntuu kuin olisi mökillä, Markku Rajala kuvailee. Rajala ei kuitenkaan puhu kesämökistään vaan maailman suurimmasta hirsikoulusta.

Lähes 700 oppilaan koulusta puhuttaessa ei yleensä käytetä sanoja rauhallinen ja rauhoittava. Pudasjärven tuliterällä hirsikampuksella moni on kuitenkin yllättynyt, sillä massiivihirsirakenteisessa koulukeskuksessa on kodikasta ja poikkeuksellisen rauhallista.

– Aiempiin työpaikkoihini verrattuna täällä on hiljaisempaa ja työskentelyilmapiiri on harmoninen, opinto-ohjaaja Markku Rajala kiittelee.

Elokuussa avattu ja maailman suurimmaksi tituleerattu Pudasjärven hirsikoulu koostuu neljästä toisiinsa kytkeytyvästä rakennuksesta. Esikoulun, alakoulun, yläkoulun ja lukion lisäksi kampuksella toimii kaupungin keskuskeittiö sekä kansalaisopisto.

Kansainvälistäkin huomiota

Hirsikampus on saanut runsaasti huomiota paitsi kotimaassa myös kansainvälisesti. Koululla on käynyt jo pitkälti toistatuhatta vierailijaa aina Kiinaa ja Japania myöten.

Pudasjärveläisille hirret tarjoavat ennen kaikkea helpotusta vuosikausia jatkuneisiin sisäilmaongelmiin, joista oppilaat ja opettajat kärsivät vanhoissa koulurakennuksissa. Myös koulun akustiikka on saanut laajalti kehuja.

– Tilat ovat akustisesti erinomaisia. Koulussa vierailleet instrumentalistit ovat kehuneet erityisesti aulatilojen akustiikkaa, joka soveltuu hienosti esiintymiskäyttöön, kertoo kampuksen rehtori Mikko Lumme.

Hirsi yksinään ei riitä

Kouluakustiikassa on kyse paljon muustakin kuin hyvistä esiintymisolosuhteista.

– Hyvä luokka-akustiikka palvelee opettajan tärkeintä työvälinettä ääntä. Se on sitä, että opettaja pystyy puhumaan normaalilla puheäänellä. Huono akustiikkaa taas voi pahimmillaan johtaa työkyvyn menettämiseen, Lumme tietää.

Vaikka hirsi on rakennusmateriaalina huokoista, se ei yksistään ole ratkaissut hirsikampuksen akustiikkaa.

Akustiikkasuunnittelun tehneen Akukon Oy:n valinnan mukaan kohteeseen valittiin Ecophonin tuotteita. Niitä on käytetty kauttaaltaan koulukeskuksessa, muun muassa työhuoneiden, opetustilojen alakatoissa, musiikkiluokassa ja korkeiden käytävien seinillä.

– Muun muassa liikuntasalissa käytettiin Ecophon Super G:tä, joka on iskunkestävä akustiikkalevy, tarkentaa sisustusarkkitehti Kati Kaukonen Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:stä.

Pudasjärven hirsikoulussa olo on KUIN KESÄMÖKILLÄ
Pudasjärven hirsikoulussa olo on KUIN KESÄMÖKILLÄ
Pudasjärven hirsikoulussa olo on KUIN KESÄMÖKILLÄ
Pudasjärven hirsikoulussa olo on KUIN KESÄMÖKILLÄ

Uudenlaista akustista ajattelua

Hirsikampuksen akustiikka yllättää erityisesti aulatiloissa ja ruokalassa, joissa on huomattavasta huonekorkeudesta huolimatta miellyttävä akustiikka.

– Alakattoon ja seinille asennettujen akustiikkalevyjen lisäksi esimerkiksi lattioille valittiin kopisemattomat pinnoitteet, Kaukonen selvittää.

– Lisäksi kantavat, isot puupilarit, parvet ja portaikot luovat tilaan moniulotteisuutta, mikä rikkoo akustiikkaa, arkkitehti Kristian Järvi jatkaa.

Tulevaisuuden koulut ovat seinättömiä eli niissä on yhä vähemmän varsinaisia luokkatiloja. Opetus tuodaan avoimiin, isoihin tiloihin, joissa erillisiä, hiljaisempia työalueita lohkotaan liikuteltavien akustisten pintojen, kuten sermien avulla.

– Suuntaus vaatii akustiikalta aivan uudenlaista ajattelua, kun yhdessä opetustilassa voi olla samanaikaisesti vaikkapa 200 lasta. Akustiikka on huomioitava ihan kaikessa, ja pehmeitä pintoja on oltava kaikkialla, Kaukonen huomauttaa.

Trendi huomioitiin myös Pudasjärvellä, missä esimeriksi käytävät ja ruokailutilat ovat hyödynnettävissä ja muunneltavissa erilaisiin opetustarpeisiin. Luokkahuoneista ei kuitenkaan vielä haluttu kokonaan luopua, niitä on kaikkiaan noin 60.

Luokissa totaalinen työrauha

Mutta kai Markku Rajalan kesämökkitunnelma rapisee viimeistään sitten, kun kello soi ja luokassa alkaa armoton tuolien kolistelu?

– Kun ne eivät kolise. Edellisessä koulussa kaipasin ajoittain kuulosuojaimia, koska meteli luokassa oli hirveä. Yleishälinällä oli kuuloa heikentävä vaikutus, se aiheutti äänenkäytön ongelmia ja huomasin, että kova melu väsytti. Nyt on selvästi virkeämpi olo, Rajala iloitsee.

Käyttäjien näkemykset yhä tärkeämpiä

Hirsikampuksen suunnittelun lähtökohtina olivat terveellinen ja turvallinen ympäristö sekä tilojen tarkoituksenmukainen ja tehokas sijoittelu.

Koska tilat haluttiin eri-ikäisten oppijoiden yhteiskäyttöön, kouluun haluttiin monikäyttöinen, muunneltava ja joustava kalustus. Erityisesti tässä vaiheessa suunnittelijat halusivat kuulla käyttäjien ajatuksia ja ehdotuksia.

– Rakensimme malliluokan, johon opettajat pääsivät tutustumaan. Sen avulla testattiin tilan toimivuutta ja tehtiin tarvittavia muutoksia. Samalla päätettiin lopullisista pintamateriaaleista, kalusteista ja väreistä, kertoo arkkitehti Kristian Järvi Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:stä.

– Monitoimitilojen yleistyessä ja tilojen käytön monipuolistuessa loppukäyttäjien näkemykset ovat yhä tärkeämpiä, sisustusarkkitehti Kati Kaukonen jatkaa.

Opinto-ohjaaja Markku Rajala oli yksi suunnittelutyössä mukana olleista pudasjärveläisopettajista.

– Opettajille oli tärkeää, että koulun suunnittelussa huomioitiin uuden opetussuunnitelman tuomat tarpeet, kuten tilojen toiminnallisuus. Tilat eivät saa rajoittaa niiden käyttöä tulevaisuudessa, kun oppimisympäristöt ovat yhä avoimempia ja sähköisempiä ja materiaalit digitaalisia, Rajala pohtii.

Monet toiveet liittyivät erityisesti akustiikkaan.

– Nykyään lapsia ei opeteta olemaan hiljaa vaan pikemminkin olemaan äänessä. Keskustelu kuuluu oppitunneille, mutta silti oppilailla on oltava mahdollisuus niin ryhmätöihin kuin itsenäiseen, rauhalliseen opiskeluun – ja tämä toteutuu Pudasjärven hirsikampuksella, summaa rehtori Mikko Lumme.

 

Maailman suurin hirsikoulu
Sijaitsee Pudasjärvellä, Iijoen tuntumassa, valtatie 20:n varressa.
Elokuussa 2016 valmistuneessa koulussa toimii esikoulun, ala- ja yläkoulujen lisäksi lukio ja kansalaisopisto.
Koulussa on lähes 700 oppilasta.
Pinta-alaltaan kokonaisuus on 9 700 neliötä.
Kouluinvestointi maksoi 23 miljoonaa euroa, ylläpitoon on varattu 14 miljoonaa.
Käyttöiäksi on arvioitu 150 vuotta.

Miten hirsikoulu rakennettiin?
Koulu rakennettiin elinkaarimallilla. Valmiit rakennukset omistaa rahoittaja Kuntarahoitus, jolle kaupunki maksaa leasing-vuokraa.
Kaupunki voi lunastaa koulun kokonaan omistukseensa viimeistään vuonna 2041.
Rakentajana toiminut Lemminkäinen ylläpitää koulua 25 vuotta.
Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy toimi kohteen pää- ja arkkitehtisuunnittelijana. Sisustussuunnittelusta vastasi Sisustusarkkitehtitoimisto Ervasti Ky, joka on nykyään osa Arkkitehtitoimisto Lukkaroista.
Rakentamisessa käytettiin paikallisen Kontiotuote Oy:n höyläämää hirttä lähes 30 kilometriä.

 

Pudasjärven hirsikoulussa olo on KUIN KESÄMÖKILLÄ
Pudasjärven hirsikoulussa olo on KUIN KESÄMÖKILLÄ

Avainsanat:

Kohteet

Jaa artikkeli