Rakentamismääräyskokoelman uudistus

Julkaistu: 10.05.2017Kirjoittaja: Terhi Rauhala, GroundKuvat: Esa Kärki, Kari Palsila, Bartosz Makowski

Ympäristöministeriön esitys rakentamismääräyskokoelman osan ’Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuksessa’ uudistuksesta laajentaa määräysten soveltamisalaa merkittävästi. Ensi vuoden alusta ne koskisivat myös muita kuin asuinrakennuksia. Asiantuntijoiden mukaan uusilla määräyksillä olisi suora, myönteinen vaikutus tilankäyttäjien terveyteen ja tuottavuuteen.

Esitys rakentamismääräyskokoelman uudistuksesta: Ääniolosuhteet paranevat merkittävästi

Nykyisessä, vuoden 1998 rakentamismääräyskokoelman osassa C1 huoneakustiikan osalta säädellään ainoastaan porraskäytävien jälkikaiunta-aikaa. Esimerkiksi luokkahuoneiden ja avotoimistojen akustiikasta on annettu ainoastaan suosituksia, ei velvoittavia säädöksiä. Muiden kuin asuinrakennusten ääniympäristö onkin jätetty markkinoiden hoidettavaksi.

Puheen ymmärrettävyys mukaan raja-arvoihin 

Uudistuksessa esitetään jälkikaiunta-ajan lisäksi raja-arvoja myös puheen ymmärrettävyydelle (STI), mikä on merkittävä edistysaskel erityisesti opetus- ja kokoontumistilojen akustiikkaan. Terveydensuojelun kannalta myönteinen uudistus ovat myös toimenpiderajat pienitaajuiselle melulle. 

Opetustilojen ääniympäristö vaikuttaa sekä opettajien että oppilaiden hyvinvointiin. Oppilaille tulee tarjota soveltuvat työolosuhteet: tämä liittyy jo opetuksen esteettömyyteen ja yhdenvertaisuuteen. Puhetyöläisten, kuten opettajien, terveyttä voidaan tukea oikein suunnitellulla ääniympäristöllä. 

– Opetusympäristö on Suomessa muutenkin muuttunut: oppimisympäristöissä siirrytään avotiloihin ja oppilaissa on aiempaa enemmän niitä, joiden äidinkieli ei ole suomi. Tällöin puheen ymmärrettävyys nousee avainasemaan, kertoo uuden asetuksen valmistelusta ympäristöministeriössä vastaava ympäristöneuvos Ari Saarinen.

Rakentamismääräyskokoelman uudistus
Rakentamismääräyskokoelman uudistus

Suora vaikutus terveyteen ja tuottavuuteen

Uudistuksen myötä asetus laajenisi koskemaan potilashuoneita, opetus-, kokoontumis-, hoito-, harrastus-, ja toimistotiloja. Ääniolosuhteilla voidaan vaikuttaa suoraan ihmisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen sekä laajemmin kansanterveyteen. 

Jatkossa ääniympäristössä huomioitaisiin paremmin ihmisten kokemus tilan akustisesta toimivuudesta laadullisia arvoja mittaamalla. 

– Akustiikan mittaus ja tutkimus on kehittynyt paljon kahdessakymmenessä vuodessa. Tiedämme paljon enemmän esimerkiksi siitä, millaisia asioita tilojen käyttäjät pitävät ongelmallisimpina, Saarinen toteaa. 

Uusi asetus ottaa kantaa myös avo- ja monitilatoimistojen ääniympäristöön. Tutkimusten mukaan akustiset olosuhteet vaikuttavat esimerkiksi ihmisten työssäjaksamiseen ja palautumiseen. Tiloille tyypillinen melu ja yksityisyyden puute lisäävät työntekijöiden stressiä. 

– Esityksessämme asetetut tavoitteet muuntojoustaville tiloille vaikuttavat toteutuessaan hyvin merkittävästi työtehoon, linjaa Saarinen. 

Kokonaistaloudellinen esitys

Tiukemmat säädökset lisäävät aina myös kustannuksia. Entä jos vanhaa kerrostaloa saneeratessa huomataan, että tiukentuneiden määräysten valossa purku onkin äkkiä ainoa järkevä vaihtoehto? 

– Asetus ei voi olla sellainen, etteikö se jättäisi tilaa tapauskohtaiselle harkinnalle. Haemme kuitenkin hyviä, pragmaattisia ratkaisuja, Saarinen sanoo. 

Saarinen toteaa, että valmisteluvaiheessa on tarkasteltu erikseen investointi- ja käyttökustannuksia. Uuden asetuksen myötä mittaustyön odotetaan helpottuvan, mikä puolestaan alentaa kustannuksia. Uusi asetus on kokonaistaloudellinen ratkaisu.

Selkeyttä ja käytännöllisyyttä

Uudistuksen myötä rakentamismääräyskokoelmaan kirjataan ainoastaan velvoittavia säännöksiä, ei enää ohjeita. Uuteen kokoelmaan voidaan liittää myös muiden viranomaisten rakentamista koskevia säädöksiä. Tavoitteena on selkiyttää sääntelyä ja tehdä kokoelmasta käytännöllinen, rakentamista ohjaava työkalu. 

– Asetuksen tueksi julkaistaan ohje, joka ei ole juridisesti sitova. Siinä on mahdollista viitata standardeihin, mikä ei asetuksessa ole sallittua. Jos asetuksessa tuotteelle tai tilalle määrätään jokin akustinen ominaisuus, voidaan ohjeessa kertoa, millä standardilla tuon ominaisuuden täyttäminen voidaan testata, Saarinen kertoo. 

Ohjetta valmistellaan rinnakkain asetuksen kanssa. Tavoitteena on, että ohje voitaisiin julkaista samaan aikaan kuin asetus. Ohjeen lisäksi laaditaan oppaita ja ne valmistuvat vasta myöhemmin.  

Esitys rakentamismääräyskokoelman C1 osan uudistuksesta lähtee lausuntokierrokselle keväällä. Tavoitteena on, että asetukset astuvat voimaan 1.1.2018 ilman erillistä siirtymäaikaa.

Huoneakustiikan osalta uudessa asetuksessa on määritelty raja-arvot jälkikaiunta-ajalle (RT) ja puheen ymmärrettävyydelle (STI). Ympäristöministeriössä pidetyssä rakentamismääräyskokoelman uudistusta käsittelevässä keskustelutilaisuudessa esitettyjä lukuarvoja pidettiin oikeansuuntaisina.

Huonetila

Jälkikaiunta-aika (RT)

Puheensiirtoindeksi (STI)

Opetus- ja kokoontumistila

0,6–0,9

0,75

Potilas- ja hoitohuoneet sekä harrastus- ja päiväkotien ryhmätilat

0,6–0,8

≥ 0,6

Avo- ja monitilatoimisto

0,4–0,6

  0,6

Ruokailu-, oleskelu- ja liikuntatila

0,8–1,2

 0,5

Asuinrakennuksen porrashuone ja uloskäytävä

1–1,3

-

 

 Keskeiset terveydensuojeluvalvonnassa esiin nousevat melukysymykset

  • teknisten laitteiden aiheuttama melu
  • meluisten toimintojen sijoittaminen asuinrakennuksiin
  • pienitaajuinen melu
  • heikko äänieristys, erityisesti vanhoissa rakennuksissa 

Avainsanat:

Jaa artikkeli