Stressin vaikutukset ääneen ja äänenkäyttöön

Julkaistu: 29.09.2017Kirjoittaja: Sofia HolmqvistKuvat: Jenny Lindgren

Mikä yhteys on stressillä ja ääniongelmilla? Logopedian tohtori Sofia Holmqvist-Jämsén tutki Åbo Akademin väitöstyössään The role of stress in vocal symptoms: A biologically informed perspective stressireaktioiden ja äänentuottamisen ongelmien yhteyttä.

Sofia Holmqvist

Minkä takia stressin ja äänen tutkiminen on tärkeää?

Äänen laatu ja toimivuus vaikuttavat monella tavalla arkielämäämme. Ääni on ihmisen yleisin kommunikaatioväline, ja ääniongelmat voivat rajoittaa osallistumista sekä osallisuuden tunnetta. Toimiva ääni on myös edellytys monessa ammatissa toimimiseen. Noin kolmasosa työntekijöistä Suomessa toimii ammateissa, joissa puhutaan paljon työpäivän aikana. Hyvä kommunikaatiotaito on myös viime vuosikymmenien aikana tullut yhä tärkeämmäksi. Yleisimpiä kommunikaatiovaikeuksia ovat äänioireet ja -häiriöt, joita esiintyy noin 6–16 prosentilla aikuisista. Jatkuvasti esiintyvät ääni- ja kurkkuoireet vaikuttavat niin henkilön elämänlaatuun kuin työllistymiseen ja kansantalouteen. 

Stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa henkilö tuntee itsensä kykenemättömäksi selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista ja odotuksista. Stressi on monitahoinen käsite, joka tarkasti katsottuna sisältää stressin aiheuttajan, stressireaktion, stressin aistimisen sekä stressireaktiivisuuden. Stressin aiheuttaja voi olla fysikaalinen, biologinen tai psyykkinen tilanne tai kokemus, joka toimii ärsykkeenä ja aiheuttaa stressireaktion. Stressireaktio sen sijaan on aivojen, hormonien ja rauhasten ketjureaktio, joka aktivoi kehon vastaamaan haasteisiin. Stressireaktioon vaikuttaa myös stressin tunne tai koettu stressi eli ihmisen oma näkemys tilanteesta sekä miten voimakas stressireaktio on. Yksilön stressireaktio määräytyy geneettisen perimän sekä varhaislapsuuden kokemuksien perusteella. Stressi voi olla joko akuuttia tai kroonista. Akuutti stressireaktio on elintärkeä ja hyvinvoinnin kannalta olennainen osa kehon fysiologiaa. Jos stressitila on kuitenkin voimakas tai esiintyy usein ilman lepoa ja palautumista, kehon stressireaktio häiriintyy. Tämä saattaa vuorostaan johtaa uupumukseen. Noin 22 prosenttia Suomen väestöstä kokee työperäistä stressiä. 

Stressi ääniongelmien syynä 

Sekä akuutti että krooninen stressireaktio aiheuttavat monimutkaisia biologisia ja hormonaalisia reaktioita kehossa. Siksi Holmqvist-Jämsénin hypoteesi oli, että stressi voi olla monien eri ääniongelmien taustatekijä. 

– Tiedämme, että refluksitauti saattaa aiheuttaa ääniongelmia ja tiedämme myös, että stressi saattaa aiheuttaa refluksitautia tietyissä yksilöissä. Sama pätee meluun. Melu lisää äänen kuormitusta ja rasitusta varsinkin äänityöläisillä. Melun ja stressin väillä on myös todettu olevan yhteys. Vaikka stressi on todettu ääniergonominen riskitekijä, tiedämme yllättävän vähän syitä siihen, kertoo Tammisaaresta kotoisin oleva Holmqvist-Jämsén.

Väitöskirjassaan Holmqvist-Jämsén havaitsi, että käheyttä esiintyi viikoittain tai useammin 50 prosentilla tutkituista opettajista ja 11 prosentilla tutkituista väestötasolla. Opettajilla stressi oli yksi monista ääniergonomisista riskitekijöistä, joilla on vahva yhteys äänioireiden esiintymiseen. Hän tutki myös stressin ja äänioireiden välistä suhdetta väestötasolla ja päätyi samaan lopputulokseen. 

– Koska stressireaktio akuutissa vaiheessaan vaikuttaa hengitykseen, pulssiin sekä lihasaktiviteettiin kurkunpäässä, on sillä tutkitusti vaikutusta äänen tuottamiseen. Tiedämme hyvin vähän siitä, miten krooninen stressi vaikuttaa ääneen. Tätä halusin tutkia tarkastelemalla stressihormoni kortisolia, joka nousee korkeammalle tasolle pitkäaikaisen stressin seurauksena. Korkeiden kortisolitasojen ja äänioireiden välillä löytyi yhteys. Niillä, joilla oli korkeampi kortisolitaso, oli myös enemmän äänioireita, esittää Holmqvist-Jämsén.

Holmqvist-Jämsénin väitöskirja osoittaa, että stressin tai stressiin liittyvien oireiden ääneen kohdistuviin negatiivisiin vaikutuksiin tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota. Jos puheammattilainen kokee työhön liittyvää stressiä ja sen lisäksi työskentelee meluisassa ympäristössä tai akustisesti huonoissa tiloissa, saattaa tällä olla negatiivisia vaikutuksia ääneen lisäämällä äänirasitusta sekä stressin tunnetta. 

Äänioireet puheammatissa vaikuttavat työkykyyn

Ääniongelmiin vaikuttavat usein monet tekijät. Jos esimerkiksi opettaja kokee stressistä, joutuu puhumaan meluisessa ympäristössä ja rakennuksessa on huono sisäilma, vaikuttaa se ääneen monella tasolla. Tämä vuorostaan vaikuttaa työhyvinvointiin ja poissaoloihin. Äänihäiriö voi myös itsessään olla stressin aiheuttaja. Tästä voi syntyä huono kierre. Holmqvist-Jämsén muistuttaa, että oppilaat kärsivät meluisasta ympäristöstä samalla tavalla kuin opettajat. 

– Jos opettajat opettavat käheällä äänellä tai ääniongelmaisina vaikuttaa se suoraan myös oppilaisiin. On todettu, että oppilailla on vaikeampi keskittyä ja suorittaa, jos opettaja puhuu käheällä äänellä, varsinkin meluisissa ympäristöissä.  Tutkimukset koskevat normaalisti kehittyneitä lapsia. On todettu, että lapset, joilla on oppimisvaikeuksia, kärsivät enemmän huonosta puhesignaalista, muistuttaa Holmqvist-Jämsén. 

Miten äänihäiriöitä voi ennaltaehkäistä? 

– Yksi tärkeimmistä tekijöistä ääniongelmien ennaltaehkäisyssä on tietoisuus omasta äänestä, esittää Holmqvist-Jämsén. 

Tietoisuuteen liittyy tieto ääniergonomisista riskitekijöistä ja ennaltaehkäisevistä keinoista. Riskitekijät ovat Holmqvist-Jämsénin mukaan sekä yksilöllisiä (lääkitys, geneettinen perimä ym.), että yleisiä (melu, huono sisäilma ym.). Tuntemalla ääneen vaikuttavat tekijät yksilö voi vaikuttaa omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa.

– Vältä melussa puhumista, mene lähemmäksi kuuntelijaa, ota taukoja, tunnista mitkä asiat sinun arkipäivässäsi vaikuttavat ääneen sekä kuuntele äänen signaaleja ja ota ne vakavasti. Jos koet ääniongelmia viikoittain, hae apua työterveyslääkäriltäsi, foniatrilta tai puheterapeutilta. Jos äänihäiriötä tai taustatekijää ei hoideta, äänihuulet saattavat vaurioitua, Holmqvist-Jämsén listaa.

Ihmisen, joka puhuu paljon työpäivän aikana, kannattaa myös avata ääntään ennen työpäivän alkua. Hyvä äänenavausharjoitus koostuu muutamista ylävartaloon kohdistuvista hitaista venytyksistä ja pehmeästä äänentuotosta. Työterveyslaitoksen ehdottama äänenavaus on hyvä vaihtoehto (Tietokortti 16, ttl.fi):

  • Haukottele. Haukotellessasi kuvittele, että nielusta tulee avara. Toista muutama kerta.
  • Hymise ”hmmmm, hmmmm...”, ja toistele. 
  • Liu’uta hymisten äänenkorkeutta ylös ja alas puheäänen alueella. 
  • Hyräile lyhyt, helppo melodia ilman sanoja. 
  • Sano esimerkiksi lyhyitä tervehdyksiä ”moi, moi, moi”, ”hyvää huomenta”, ”hyvää päivää”, ”mitä tänään kuuluu”.

 

 

Mitä ääniergonomia tarkoittaa?

Ääniergonomialla tarkoitetaan työympäristön tarkastelua puhumisen ja äänentuottamisen sekä toisaalta puheen kuulemisen kannalta. Ääniergonomia perustuu monitieteiseen tietoon ja moniammatilliseen yhteistyöhön. Ääniergonomiaa tarvitsevat puheammateissa työskentelevät sekä terveääniset että äänihäiriöiset henkilöt.

Tyypillisimpiä ovat ammattiäänenkäyttäjät (opettajat ja lastentarhanopettajat), mutta myös kaikki runsaasti puheviestintää ammatissaan tarvitsevat. Ääniergonomiatoimenpiteillä pyritään parantamaan toimintaympäristöä, ehkäisemään äänihäiriöiden syntyä, parantamaan toipumismahdollisuuksia ja pienentämään äänihäiriön aiheuttamaa haittaa. Ääniergonomisilla ratkaisuilla vaikutetaan sekä ympäristöön että puhujaan itseensä. 

Lue lisää

Äänioireita ja kurkkuoireita

Äänioireita 

  • Ääni väsyy tai rasittuu 
  • Ääni käheytyy tai madaltuu 
  • Ääni pettää, katkeilee tai katoaa 
  • Ääntä on vaikea saada kuuluviin 
  • Laulaminen tai ääneen lukeminen on vaikeaa 

Kurkkuoireita 

  • Limaisuus
  • Kurkku tuntuu kuivalta 
  • Rykimisen tarve 
  • Palan tunne kurkussa 
  • Kivun tunne 
  • Jännittyneet kurkkulihakset tai jännittyneisyyden tunne

Lähde: Ääniergonomian Tietokortti 16, Työterveyslaitos

  1. Ma et ak., 2007
  2. Vilkman, 2004
  3. Ruben, 2000
  4. Lyberg-Åhlander et al., 2015
  5. Cohen, et al. 2006
  6. Työterveyslaitos

 

Sofia Holmqvist on kotoisin Tammisaaresta. Hän väitteli kesäkuussa 2017 Åbo Akedimista.

Sofia on 47. logopedian tohtori Suomessa ja ensimmäinen, joka on suorittanut maisteritutkinnon Åbo Akademissa.

Avainsanat:

Akustiikka,Ecophon,Ajankohtaista

Jaa artikkeli