Työtilojen kultainen keskitie hiljaisuuden ja melun välillä

Julkaistu: 04.12.2017Kirjoittaja: Eveliina Miettunen / Ground CommunicationsKuvat: Ecophon

Turun yliopistossa väitellyt Annu Haapakangas on havainnut, että työtilojen akustiikka on usein puutteellinen. Pahimmillaan melusta kärsi yli 70 prosenttia työyhteisöstä, mutta parhaassakin kohteessa kuusi prosenttia vastanneista kertoi kärsivänsä huonosta akustiikasta.

–Työolosuhteiden parantaminen edellyttää sekä ihmisten käyttäytymisen että työtilojen akustisten ominaisuuksien ymmärtämistä, kertoo Haapakangas.

Melua sietävä kansa

Aina työntekijät eivät edes itse tiedä, mistä keskittymisvaikeudet johtuvat. Toisaalta monet luulevat avotoimistojen melun olevan normaalia – paremmasta kun ei tiedetä.
– Kun homma toimii, niin asiasta ei puhuta. Siksi akustiikkaan kiinnitetään huomiota vasta silloin, kun se on puutteellista, kertoo Ecophonin toimistotilojen konseptikehittäjä Arto Rauta.

Melu vaikuttaa kognitiivisiin kykyihimme haitaten keskittymistä ja aiheuttaen erilaisia stressireaktioita.
– Pitkäaikainen kuormitus voi stressitason lisäksi vaikuttaa ihmissuhteisiin työpaikalla, Haapakangas kertoo.

– Hyvällä akustiikalla voidaan kuitenkin tutkitusti parantaa työtehokkuutta ja -hyvinvointia, jatkaa Rauta.

Suurimman ongelman avotoimistoissa aiheuttaa erottuva puhe, sillä toisten ihmisten puhe on merkityksellisempää kuin esimerkiksi ilmastoinnin äänet. Tutkimukset osoittavat, että hyvin erottuvat puheäänet lisäävät virheiden määrää keskittymistä vaativissa tehtävissä.

– Ihmisaivot on rakennettu niin, että emme pysty täysin sulkemaan puheääntä pois. Puheäänen häiritsevyyttä ei selitä sen voimakkuus vaan erotettavuus, mikä taas riippuu puheen ja taustaäänien tason erosta, selventää Haapakangas.

Haapakangas muistuttaa, että vaikka erityisesti avotoimistojen meluisuus tuodaan usein esille, meluhaittoja voi olla myös yhden hengen työtiloissa esimerkiksi muualta kuuluvien tai ilmastoinnin äänien vuoksi.

Peittoääni luo yksityisyyttä ja tasaa meluisuutta

Peittoäänillä voidaan vaikuttaa siihen, miten kaukana puhujasta puheen sisällöstä vielä saa selvää. Tätä on tutkimuksessa tavoiteltu lisäämällä häiritsevän häly- tai puheäänen päälle vähemmän huomiota herättävää peittoääntä.

Yleensä peittoäänenä käytetään kaiuttimista tulevaa huminaa. Kaiuttimet voidaan sijoitella piiloon, eikä ääntä välttämättä edes havaitse.

– Peittoääni muistuttaa ilmanvaihdon ääntä, mutta on korvalle miellyttävämpi. Peittoäänen taajuusjakauma peittää puhetta hyvin eli vaikuttaa puheen erotettavuuteen, Annu Haapakangas kertoo.

Peittoääni ei itsessään ole voimakasta – voimakkuudeltaan vain noin 40–45 desibeliä.

– Peittoääntä voidaan käyttää kuitenkin vain tiloissa, joissa ei ole tarkoituskaan kuunnella muiden puhetta. Esimerkiksi neuvotteluhuoneessa peittoääntä ei kannata käyttää, Haapakangas muistuttaa.

Työtila voi olla myös liian hiljainen, jolloin puheääni kantautuu koko tilassa häiritsevästi. Peittoäänellä luodaan tällaisiin tiloissa myös yksityisyyttä.

– Tällöin yksittäinen keskustelu ei kantaudu koko tilassa. Näin tuetaan sekä yhteistyön että työrauhan edellytyksiä, Haapakangas kertoo.

Usein käy niin, että kun yleinen äänimaailma tilassa tasoittuu, myös puheen äänenvoimakkuus laskee.

– Ei ole enää tarvetta korottaa ääntä, Haapakangas selventää.

Monissa toimistoissa kuunnellaan radiota tai muuta musiikkia. Haapakankaan mukaan musiikki ei kuitenkaan ole parasta peittoääntä.

– Osaa musiikki häiritsee yhtä paljon puheääni. Peittoäänen pitäisi olla sellainen, johon totutaan, eikä sitä edes huomata, Haapakangas kertoo.

 

Turun yliopistossa väitellyt Annu Haapakangas ja Ecophonin konseptikehittäjä Arto Rauta tutustuivat Tampereen virastotalon uusittuihin tiloihin.
Parhaaseen lopputulokseen päästään kokonaisvaltaisella akustisella suunnittelulla, johon kuuluu ääntä eristävien ja vaimentavien materiaalien sekä peittoäänen yhtäaikainen käyttö.

Materiaalivalinnoilla meluttomaksi

Pelkällä peittoäänellä avokonttorin meluongelmaa ei kuitenkaan ratkaista. Annu Haapakangas muistuttaa, että kyse on monen asian yhteisvaikutuksesta. Parhaat olosuhteet voidaan saavuttaa kokonaisvaltaisella akustisella suunnittelulla, johon kuuluu ääntä eristävien ja vaimentavien materiaalien sekä peittoäänen yhtäaikainen käyttö.

– Tärkeässä roolissa ovat myös työyhteisön pelisäännöt. Pitää puhua siitä, miten häiriöitä voitaisiin vähentää, jos sellaisia koetaan, Haapakangas sanoo.

Peittoäänen lisäksi työskentelyolosuhteita voidaan parantaa erillisillä hiljaisen työskentelyn tiloilla. Toimistosuunnittelussa ovatkin yleistyneet erilaiset monitilatoimistot.

Peittoäänen käyttöön suhtaudutaan välillä myös epäilevästi.

– Moni ihmettelee, miksi ensin on niin tärkeää vaimentaa tilat akustisilla materiaaleilla, ja sen jälkeen kuitenkin lisätä peittoääntä. Peittoäänen avulla akustisista materiaaleista saadaan kuitenkin vieläkin enemmän irti ¬– aiemmin 10 metrin etäisyydeltä kuulunut puhe voidaan peittoäänellä saada vaimentumaan viiteen metriin, kertovat Haapakangas ja Rauta.

Peittoäänen käyttö on Suomessa vasta lapsenkengissä, vaikka sen hyödyistä on tiedetty tutkijoiden ja akustikkojen parissa jo vuosia. Muutamia käyttökohteita on kuitenkin jo olemassa.

Tampereen kaupungin virastotalossa on hyödynnetty peittoääntä yhdessä akustisten materiaalien kanssa, ja tämä ratkaisu on ollut käytössä jo muutaman vuoden, toteaa Rauta.

Ecophon toimii hyvien ääniympäristöjen puolestapuhujana ja panostaa akustiikkaratkaisujen kehitykseen. Myös alkutalvesta voimaan astuva rakentamismääräyskokoelma parantaa tilojen akustiikkasuunnittelua ja edistää ääniympäristöjen kehittämistä.

Annu Haapakankaan tutkimus

  • Keväällä 2017 valmistunut psykologian väitöstutkimus käsittelee puheen erotettavuuden ja toimistoakustiikan vaikutuksia työntekijöiden suorituskykyyn ja hyvinvointiin. Tutkimus tarjosi tietoa avo- ja monitilatoimistojen meluongelmien vähentämiseksi.
  • Tulokset perustuvat laboratorio-olosuhteissa toteutettuihin kokeisiin ja 21 toimistossa tehtyihin kyselyihin sekä akustisiin mittauksiin.
  • Tutkimuskohteet olivat avo- ja monitilatoimistoja yksityiseltä ja julkiselta sektorilta.
  • Lue koko tutkimus Subjective Reactions to Noise in Open-Plan Offices and the Effects of Noise on Cognitive Performance – Problems and Solutions

 

Konseptikehittäjä Arto Rauta:
Näin aloitat työtilojen akustiikan kehittämisen:
 

  • Ota yhteyttä akustikkoon, joka pystyy määrittelemään tilan ääniympäristön ongelmat.
  • Akustisen tutkimuksen lisänä voidaan käyttää kyselytutkimusta, jossa työntekijät itse saavat kertoa työympäristössään huomaamistaan ongelmista.
  • Ecophonin materiaaleilla pystyt toteuttamaan kaikenlaiset akustiikkaratkaisut niin avotoimistoihin kuin muihinkin julkisiin tiloihin. 

Avainsanat:

akustiikka,tutkimus,melu,avotoimisto,toimistoakustiikka

Jaa artikkeli