Väitöstutkimus: Opettaja tarvitsee tukea avoimeen oppimisympäristöön siirryttäessä

Julkaistu: 07.05.2020Kirjoittaja: Eveliina Miettunen / Ground CommunicationsKuvat: Kuvituskuvat Ecophon, Henkilökuva Jussi Koskela

Monen opettajan tulevaisuudessa siintää muutto suljetusta avoimeen opetusympäristöön. Raija Kattilakosken väitöstutkimus osoittaa, että muutoksen onnistumiseksi tarvitaan toimivat tilat ja yhdessä määritellyt pelisäännöt.

Raija Kattilakoski

Kasvatustieteiden tohtori Raija Kattilakoski on väitellyt koulun toimintakulttuurin muutoksesta uuteen koulurakennukseen muutettaessa. Väitöstutkimus Koulun toimintakulttuuri avautuvissa oppimistiloissa. Etnografinen tutkimus uuteen koulurakennukseen muuttamisesta toteutettiin koulussa, joka muutti uusiin avoimiin oppimistiloihin. Kattilakoski seurasi ja havainnoi opetusta uuteen koulurakennukseen muuttamisen jälkeen sekä haastatteli opetushenkilökuntaa uudesta arjesta.

– Aiempien tutkimusten mukaan lapset mukautuvat uusiin tiloihin nopeasti, kun taas aikuiset turvautuvat helpommin tuttuihin rutiineihin eivätkä ole yhtä avoimia muutokselle. Halusin ymmärtää muuttuvan ympäristön vaikutusta toimintakulttuuriin erityisesti opetushenkilökunnan näkökulmasta, Kattilakoski kertoo.

Koulu on meille jokaiselle tuttu ympäristö, joka usein mielikuvissamme on perinteinen luokkahuone pulpetteineen. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla.

– Meillä jokaisella on kokemukseen pohjautuva mielikuva siitä, mitä koulu ja opetus on. Tämä on niin vahva lähtökohta, että sitä on hankala lähteä haastamaan ja muuttamaan, Kattilakoski muistuttaa.

Oppiminen ja opettaminen murroksessa

Tutkimuksen kohteena olleen koulun uusissa tiloissa oli perinteisten suljettujen luokkahuoneiden sijaan avautuvat opetustilat sekä avointa yhteistä työskentelytilaa, jota oli tarkoitus hyödyntää opetustilojen jatkeena.

 – Uusille tiloille oli määritelty tietynlainen ihannekuva, jossa avoimia tiloja hyödynnetään luontevana osana kaikkea opetusta. Opettajat kokivat painetta muuttaa omaa toimintaansa ja rutiinejaan sekä ottaa nopeasti käyttöön uudet oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja välineet, Kattilakoski kertoo.

Henkilöstö koki olevansa muutospaineiden alla turhan yksin. Kattilakoski muistuttaa, että tukea tarvitaan niin uusien tilojen käyttöönottoon kuin laajempaan toimintakulttuurin muutokseenkin.

 – Olemme ihmisinä erilaisia ja suhtaudumme muutostilanteisiin eri tavoin. Se tuo haastetta myös muutosjohtamiseen, kun suhtautumistapoja on yhtä monia kuin ihmisiäkin.

Myös keskinäiselle kannustukselle ja kokeilukulttuurille on tarvetta. Uusiin oppimistiloihin siirtyminen vaatiikin opettajilta joustavuutta, heittäytymistä ja virheiden sietokykyä.

– Opettajien tulee altistaa itsensä myös epäonnistumisille. Uusien tilojen ja opetusmuotojen hyödyntäminen ei aina voi mennä putkeen, mutta kokeilemalla löydetään itselle, oppilaille ja tiloihin parhaiten soveltuvat työskentelytavat.

Akustiikka tarvitsee tuekseen pelisääntöjä

Upeat, avarat tilat otettiin tutkimuksen koulussa ilolla ja ylpeydellä vastaan. Arjen alettua opettajat ja ohjaajat huomasivat tilojen avoimuuden tuovan mukanaan myös epämieluisia ja häiritseviä tekijöitä.

 – Yhteistä aulatilaa ja opetustiloja erottivat lasiset siirtoseinät, joiden ollessa auki aulan äänet häiritsivät opettajien ja oppilaiden keskittymistä. Myös lasiseinien läpi näkyvä liike koettiin aluksi häiritsevänä, Kattilakoski kertoo.

Tilannetta helpottaakseen opettajat päätyivät sulkemaan seinäkkeet ja tuomaan joidenkin lasiseinien eteen sermejä. Kerrottiinpa eräänkin koulunkäynnin ohjaajan löytyneen pimeästä varastosta, koska siellä sai olla rauhassa ilman ärsykkeitä ja näytillä oloa.

Ongelman syy ei ollut akustiikassa, johon koulussa oli kiinnitetty erityistä huomiota. Kattilakoski huomauttaakin koulun olevan ääniympäristöltään yksi Suomen parhaista. Akustiikkaratkaisut vaativat kuitenkin tuekseen myös pelisääntöjä.

– Akustiikan lisäksi oppimistiloissa tulisi kiinnittää huomiota työrauhaan. Siinä tarvitaan sekä oppilaita koskevia että opettajien välisiä pelisääntöjä siitä, miten yhteisiä tiloja käytetään ja miten niissä ollaan.

Myös tottumisella ja toimintakulttuurilla on tutkimusten mukaan merkitystä: avoimessa tilassa työskentelemään tottuneet oppijat pystyvät paremmin valikoimaan havaintojaan kuin suljetussa luokkahuoneessa aiemmin työskennelleet.

Tilat mukautuvat arkeen

Alussa arki uusissa tiloissa perustui vahvasti vanhoihin rutiineihin ja tuttuihin käytäntöihin. Meni aikaa, että rutiinit ja käytännöt asettuivat uomiinsa ja uudet tilat ja niiden mahdollisuudet pääsivät loistamaan. Muutos olisi voinut tapahtua nopeammin, jos uusiin käytäntöihin ja toiminnan muutokseen olisi valmistauduttu jo vanhoissa tiloissa.

– Noin puoli vuotta tiloihin muuttamisen jälkeen opettajat alkoivat löytää uusia mahdollisuuksia käyttää tilaa. Asetettuihin tavoitteisiin täysin avoimesta oppimisesta ei päästy, mutta yhteinen arki tiloissa sujuu nyt hyvin, Kattilakoski kertoo.

Pelisäännöistä huolimatta ääniärsykkeiden merkitys pysyi samana – ja siirtoseinät pääosin kiinni. Myös lasiseiniä päädyttiin peittämään teippauksilla yksityisyyden lisäämiseksi.

– Samalla kun ihmiset sopeutuvat uuteen kouluun, on myös ympäristön mukauduttava opettajien ja oppilaiden tarpeisiin. Melun vaikutus keskittymiseen on niin suuri, että siitä ei voitu tinkiä, Kattilakoski kertoo.

Opetustilojen perimmäinen tehtävä on mahdollistaa laadukas, opetussuunnitelman mukainen opetus ja hyvä työelämä. Kattilakoski pitää uutta, joustavampaa kouluympäristöä hyvänä suuntana, mutta kannattaa kultaista keskitietä.

– Sekä perinteisissä suljetuissa että toisen ääripään täysin avoimissa oppimistiloissa on omat haasteensa. Parhaimmillaan tilat mahdollistavat sekä perinteisen opetuksen, ryhmätyöskentelyn että hiljaisen keskittymisen – oppilaiden, opettajien ja ohjaajien yksilölliset tarpeet huomioiden.

Koko väitöstutkimus luettavissa täältä: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7440-4

Avointa oppimistilaa Hiukkavaaran koulusta Oulusta. (Ei liity väitöstutkimukseen.)
Rantakylän normaalikoulussa Joensuussa isosta avoimesta tilasta löytyy useita erilaisia oppimistiloja. (Ei liity väitöstutkimukseen.)

Avainsanat:

Ajankohtaista

Jaa artikkeli