Vieraskynä: Eeva Rikkilä-Kettunen

Julkaistu: 08.11.2019

Assi - Maailman inhimillisin sairaala 

Eeva Rikkilä-KettunenMinä kuuntelen. Minä autan. Minä ymmärrän. Eikö näihin kiteydykin se, mitä sinä ja minä odotamme, kun astumme sairaalan ovesta sisään? Näihin lauseisiin tiivistyy mielestäni Ahveniston sairaalan eli tuttavallisemmin Assin visio: haluamme olla Maailman inhimillisin sairaala. Mutta miten se toteutetaan? Mitä tuo visio edellyttää sairaalan henkilökunnalta ja suunnittelijoilta? 

Kanta-Hämeen keskussairaalan uudistamisessa Hämeenlinnassa päädyttiin vuonna 2016 siihen, että emme lähde korjaamaan vuonna 1979 valmistunutta keskussairaalaa pala palalta, vaan rakennamme kokonaan uuden terveydenhuollon palvelukeskuksen, johon yhdistyy keskussairaalan toimintojen lisäksi myös alueen perusterveydenhuollon toimintaa. Vaikka hankkeessa on ehtinyt jo tähän mennessä olla monenlaisia vaiheita, ovat hankkeen keskeiset tavoitteet pysyneet alusta alkaen samoina:

  • Ainutlaatuisen hyvä asiakaspalvelu
  • Tiivis yhteistyö maakunnan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon sekä yliopistosairaaloiden ja yksityisten palveluntuottajien välillä
  • Tuottavuuden kasvu toimintaprosesseja uudistamalla
  • Sähköisten palveluiden ja uuden teknologian innovatiivinen hyödyntäminen
  • Maakunnan terveydenhuollon palvelukeskus houkuttelee asiakkaita ja ammattilaisia
  • Rakennuksen edulliset käyttö-, huolto-, energia- ja elinkaarikustannukset
  • Toimiva, terveellinen ja turvallinen rakennus
  • Rakennushankkeen toteutus on kustannustehokas ja laadukas
  • Rakennus on käyttöönotettu sovitussa aikataulussa, jossa toteutusvaiheen kesto on optimoitu 

No, tutulta kuulostaa, nämä samat lauseet ovat varmasti kaikkien sairaalahankkeiden hankekuvauksissa. Tehtävämme allianssihankkeen johtamisessa onkin varmistaa, että koko suunnitteluryhmällä on yhteinen ymmärrys tavoitteista. Senpä vuoksi olemme hankkeen eri vaiheissa pohtineet tavoitteiden sisältöä ja miettineet mitä nuo lauseet itse asiassa tarkoittavat ja miten ne konkretisoituvat suunnitelmiin. 

Moni näistä tavoitteista tiivistyy lopulta yhteistyön merkitykseen: kukaan meistä ei voi suunnitella sairaalaa yksin eikä hoitaa potilasta yksin. Eri osapuolten tarpeiden ymmärtäminen vaatii yhteisiä keskusteluja, niin suunnittelijoiden kesken, tulevien toimijaorganisaatioiden kesken kuin sairaalan ammattilaisten välillä. Keskeistä on ymmärtää mitä asiakas meiltä tarvitsee – ja me terveydenhuollon ammattilaiset emme välttämättä sitä tiedä, vaikka niin välillä luulemme. Sen vuoksi Assin suunnitteluryhmissä on lääkäreiden ja hoitajien lisäksi mukana myös kokemusasiantuntijoita. Heiltä olemme saaneet monta vinkkiä siihen, mikä oikeasti on tärkeää toimintaprosessien ja tilojen suunnittelussa. 

Rakennushanke toimii sairaalassa myös muutosajurina. Kun lähtökohtana on tuottavuuden kasvu ja toimintaprosessien uudistaminen, suunnittelu vaatiikin käyttäjiltä aivan uudenlaista ajattelua. Miten työni muuttuu uudessa työympäristössä? Kun oman vastaanottohuoneen tai toimistohuoneen sijaan käytössä onkin yhteiskäyttöiset vastaanottohuoneet ja monitilatoimisto erilaisine työpisteineen? Kun puhtaan sängyn saakin varastoautomaatista? Kun pyykit ja jätteet sujahtavat imuputkea pitkin suoraan jäte-/tai pyykkikonttiin? Kun paikannuksen avulla pystyn tarkistamaan tarvittavan hoitolaitteen sijainnin? Tilaratkaisujen, logistiikkaratkaisujen ja teknologian avulla pyrimme tehokkaasti toimivaan sairaalarakennukseen ja elinkaarikustannusten alenemiseen, mutta sen tueksi tarvitaan myös muutosjohtamisen ohjelma, jotta kykenemme toimimaan uudessa toimintaympäristössä.    

Jotta olisimme maailman inhimillisin sairaala, ei korkea ammattitaito, modernit tilat ja tehokkaat toimintaprosessit vielä riitä. Sairaalassa pitää olla helppo liikkua ilman eksymisen vaaraa. Teknologisista ratkaisuista huolimatta näkyvillä pitää olla ihminen, jolta voi kysyä neuvoa. Tarvitaan myös tunne siitä, että tulen kohdatuksi yksilönä. Että olen turvassa ja ongelmaani löydetään ratkaisu. Tilojen pitää olla viihtyisiä ja tukea asiakkaan omatoimisuutta ja kuntoutumista. Tarvitaan myös luovuutta ja taidetta!

Ja toisaalta – Maailman inhimillisin sairaala ei välttämättä ole maailman suurin, hienoin eikä kallein. 

Assin projektitoimistossa vieraili viime syksynä Hämeenlinnan Verkatehtaan esikoululaiset. He olivat miettineet yhdessä, millainen sairaalan tulisi olla. 

Esimerkiksi:  

  • Sairaalan lähellä pitää olla taloja, että on lyhyt matka sairaalaan.
  • Jos tulee vaikka sydänkohtaus, ei tarvi lähteä kymmenen kilometrin päähän sairaalan. Sydänkohtaus tarkoittaa, että ei sydän pumppaa. Siihen voi aikuinen kuolla. Siis tosi vaarallinen.
  • Pitää olla penkkejä, jotta vanhukset voi istua. Ja paljon lääkkeitä, jotka parantaa.
  • Pitää olla leikkipaikka, pallomeri ja kotileikki.
  • Tarvitaan Ulkomaalainen ravintola.
  • Tarvitaan tanssipaikka.
  • Tarvitaan nalle, jota voi halata. 

www.ahvenistonsairaala.fi 

 

Eeva Rikkilä-Kettunen

Projektipäällikkö, TTM

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ahveniston sairaala -allianssi

 

 

 

 

Avainsanat:

Jaa artikkeli