Vieraskynä: Maaretta Tukiainen

Julkaistu: 04.12.2017

 

Leonard Cohen. Amelién soundtrack luuppina. Äänetön hotellihuone tai metsän hiljaisuus.

Näin vastasivat kuvataiteilija Fanny Tavastila, huonekalumuotoilija Teppo Lakaniemi, säveltäjä Tuomas Kantelinen ja kenkämuotoilija Terhi Pölkki, kun haastattelin heitä luovuutta käsittelevään kirjaani. Kysymys kuului, millaisessa äänimaailmassa he luovat - tai latautuvat luovaa prosessiaan varten.

Vastauksista kuuluu näiden taiteilijoiden ja muotoilijoiden erilaisuus. Siinä missä joku haluaa kuunnella yhtä ja samaa, toinen hakee tietynlaista tunnelmaa variaatioineen ja kolmas toivoo, ettei kuulisi yhtään mitään.

Sama pätee meihin muihinkin. Olemme erilaisia, ja korvammekin ovat.

Lisäksi eroamme myös siinä, miten herkkiä kuulon kautta tulevilla ärsykkeille olemme. Osa häiriintyy aivan kaikesta, osa keskittyy sitä paremmin, mitä kovemmalla ACDC pauhaa. Ymmärrettävästi nämä erot aiheuttavat kitkaa arjessa.

Tunnista itsellesi optimaalinen ääniympäristö

Suurin osa suomalaisista tekee luovaa ongelmanratkaisutyötä. Voidakseen antaa parhaansa asiantuntija tarvitsee optimaaliset olosuhteet. Millaiset ne ovat, riippuu asiantuntijasta. Niinpä itsetuntemuksen lisääminen on ensimmäinen askel kohti auditiivisesti miellyttävää työympäristöä.

Otetaan esimerkki. Työni on ajatustyötä ja työkalujani ovat sanat. Kuuntelen mielelläni musiikkia, mutta laulut, joissa on sanoja, häiritsevät keskittymistäni. Omat sanani alkavat nimittäin jostain syystä sekoittua kuulemieni laulujen sanoihin, ja ajatukseni harhautuu.

Parhaiten keskityn täydessä hiljaisuudessa. Jos haluan kuunnella musiikkia, valitsen instrumentaalista. Näin pystyn fokusoimaan ajatteluni siihen, mitä olen tekemässä.

Kumppanini sen sijaan tekee ajatustyötä kuvien avulla. Hän valitsee, sommittelee ja luo kuvia. Hänestä on rentouttavaa kuunnella samaan aikaan radiota tai podcasteja. Muiden puhe luo hänen työlleen rennon taustan ja samalla se viihdyttää häntä.

Itse en voisi ajatellakaan työntekoa moisessa pölinässä. Onneksi voimme työskennellä eri puolilla taloa. Välillä käytämme kuulokkeita. Muussa tapauksessa meillä olisi edessämme jokapäiväinen vääntö siitä, kumman toiveitten mukaan mennään.

Kolme näkökulmaa työympäristön luomiseen

Monella työpaikalla työrauha on ymmärrettävästi kuuma peruna. Se mikä on kullekin luontaisinta, vaihtelee. Äänet voivat sekä inspiroida, rauhoittaa että häiritä. Jotta luova työ sujuisi onnistuneesti, on kokemukseni mukaan syytä tehdä seuraavat asiat:

1. Huomioidaan ihmisten erilaisuus luomalla tiloihin vaihtoehtoja. Paras toimitila tarjoaa ratkaisuja äänekkäästä tiimityöstä kirjastotason keskittymiseen.
2. Otetaan ihmiset mukaan suunnittelemaan. Optimaaliset tilat syntyvät henkilökuntaa osallistamalla.
3. Luodaan tiloille yhteiset pelisäännöt ja kirjataan ne näkyville. Tarpeen mukaan muokataan niitä.

Tulevaisuudessa työ on yhä erikoistuneempaa. Harva ymmärtää, miten toisen työ tehdään. Vielä vähemmän siitä tietää esimies. Niinpä jatkossa parhaiten voivat ne työyhteisöt, jotka ymmärtävät, että jokainen on oman työnsä paras asiantuntija.

- Älkää tulko tänne petaamaan. Ettekö ymmärrä, että haluan vain tehdä työni rauhassa, Tuomas Kantelinen kiteytti haastattelussa toiveensa. Hän säveltää mieluiten hiljaisessa huoneessa - hotellissa. Millaisessa äänimaailmassa sinä olet luovimmillasi?

Maaretta Tukiainen on tietokirjailija, osallistava tilasuunnittelija ja muutosvalmentaja, jonka toimintafilosofia perustuu positiiviseen psykologiaan, ihmisen sisäisiin voimavaroihin sekä yhdessä luomiseen iloon. Hänen seuraava kirjansa käsittelee taiteilijoiden ja muotoilijoiden luovaa prosessia.

Avainsanat:

Jaa artikkeli