Ecophonin vihreän kädenjälki -juttusarjan neljäs osa: Kestävä rakentaminen on ilmastoteko

Julkaistu: 01.04.2019Kirjoittaja: Eveliina Miettunen / Ground Communications

Rakentamisesta ilmastokriisin ratkaisija -seminaari kokosi yhteen rakentamisalan asiantuntijat ja kestävän kehityksen edelläkävijät. Kuntarahoituksen järjestämän tilaisuuden paneelikeskusteluun osallistuivat ympäristöministeriön Matti Kuittinen, VAV Asuntojen Teija Ojankoski, SYKEn Jyri Seppälä, asiantuntija Osmo Soininvaara ja Kaupunkitutkimusinstituutin Mari Vaattovaara.

Keskustelun kantavana teemana oli ympäristötavoitteiden asettaminen ja kestävämpiin ratkaisuihin ohjaaminen. Ilmastotavoitteiden toteutuminen vaatii rakentamiselta kokonaisvaltaisia toimia aina suunnittelusta toteuttamiseen. Rakentamisen elinkaarivaikutuksiakin tutkinut ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen muistuttaa, että rakennushankkeiden ympäristövaikutukset ovat laajat ja monisyiset.

– Emme voi enää tarkastella vain sitä, miten paljon talo kuluttaa energiaa, vaan mitä koko elinkaari aiheuttaa. Tämä on keskeinen ajattelutavan muutos rakennusalalla.  

Koko elinkaarta tarkastellessa energiankulutus aiheuttaa kuitenkin suurimman ympäristökuorman.
VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtajan Teija Ojankosken mukaan energia on hiilijalanjäljen laskennassa kaikkein merkittävin tekijä.

– Elinkaarikin on riippuvainen siitä, millä tavalla materiaalit on tuotettu ja miten puhtaasti rakennuksen käyttämä energia tuotetaan, Ojankoski huomauttaa.

Taloudellisella ohjauksella kohti kestäviä valintoja 

Suomen ympäristökeskus SYKEn kulutuksen ja tuotannon kehityksen johtaja Jyri Seppälä kertoo, että vaikka investointitilanteessa ympäristöystävällisempi ratkaisu voi maksaa enemmän, pitkällä aikavälillä voidaan päätyä plussan puolelle. 

– On kyse kysynnästä ja tarjonnasta ja siitä, kumpi vie kumpaa toivottuun suuntaan. Kuluttajalle on tarjottava tieto rakentamisen ympäristövaikutuksista ja hiilijalanjäljestä, Seppälä muistuttaa. 

– Markkinoilla on tällä hetkellä se ongelma, että tuotteiden hinnassa eivät näy ne haittakustannukset, joita tuotteen valmistaminen aiheuttaa ympäristölle ja yhteiskunnalle, Kuittinen jatkaa ja huomauttaa, että kestävät valinnat voivat maksaa enemmän, mutta niitä ei ole varaa jättää tekemättä. 

 Taloudellinen ohjausvaikutus on tärkeä keino edistää ympäristötekoja. Asiantuntija ja Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Osmo Soininvaaran mukaan maailmalla on jo hyviä esimerkkejä onnistuneista malleista. 

– Verotuksen rakennetta tulisi muuttaa merkittävästi siten, että ne ohjaavat tekemään ympäristön kannalta parempia ratkaisuja. 

Kuittisen mukaan ympäristöministeriöllä onkin käynnissä hanke, jossa selvitetään erilaisia talousohjauksia tai -kannustimia, joilla rakennusalaa voisi kirittää ilmastomyönteisempään suuntaan.

Uusiutuvia ja energiatehokkaita materiaaleja 

Kun mietitään rakentamisen elinkaarta, on tärkeää luoda kestäviä ja pitkälle kantavia ratkaisuja. Kaupunkitutkimusinstituutin kaupunkitutkija Mari Vaattovaara nostaa esiin uudisrakentamisen sijoittamisen kasvaville ja kestäville alueille, joissa rakennuskannalla on arvoa vielä sadan vuoden päästäkin. 

– Jos rakennamme vääriin paikkoihin emmekä onnistu luomaan toimivia, pysyviä asuinympäristöjä, olemme pian tilanteessa, jossa eriytyminen kasvaa tai joudumme purkamaan rakennuksia yhä nopeammin. 

Soininvaara nostaa esiin rakentamismateriaalien kierrätettävyyden. Uudelleenkäytettävien materiaalien lisäksi tulisi miettiä erilaisia moduulirakentamisen mahdollisuuksia, jolloin elementtejä pystytään käyttämään sellaisenaan uudelleen. 

– Erilaiset uudelleenkäytettävät elementit ovat oleellinen osa sitä, että saamme kiertotaloutta toteutettua pitkällä aikavälillä. Hyviä ratkaisuja on jo olemassa, mutta niiden laajempaa käyttöä tulisi edistää, Ojankoski jatkaa. 

Uusien ja ennakkoluulottomienkin ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa tulee tukea. 

– Kynnys pellepelottomuuteen on edelleen korkea, sillä myös riski on suuri. Tähän tulisi tarjota tukea ja mahdollistaa energiatehokkaiden ratkaisujen pilotointi, kertoo Seppälä. 

Panostusta osaamiseen ja tutkimukseen 

Keskustelussa nousi esille myös osaamisen ja asiantuntemuksen merkitys.

– Meidän tulee panostaa siihen, että osaamista ja ymmärrystä löytyy sekä päätöksenteosta, suunnittelusta kuin rakentamisestakin, Seppälä muistuttaa. 

Viimeisen muutaman vuoden aikana Ojankoski on huomannut eräänlaisen heräämisen myös rakennuttajien riveissä. Nyt laajempi joukko toimijoita on lähtenyt seuraamaan edelläkävijöiden viitoittamaa tietä. 

– Alan osaaminen on meillä kuitenkin edelleen hajaantunutta. Moniammatilliset toimintatavat hakevat vielä muotoaan, Vaattovaara lisää. 

Koko paneeli on yksimielinen siitä, että normien rooli muutoksessa on välttämätön. Lainsäädäntö ja ohjeistukset ovat paikallaan, kun yritetään vauhdittaa hyvien toimintamallien käyttöönottoa.

Kuittisen mukaan vaikuttamisen mahdollisuudet ovat tällä hetkellä hyvät, sillä lainsäädäntö uudistuu parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain osalta. 

– Alamme kaikki nähdä, että muutoksia on tehtävä nopeasti. Alamme nyt tiedostaa, kuinka nopeasti ja pitkälle meidän täytyy juosta, ja tämä tulee muuttamaan meidän toimintaamme, Kuittinen tiivistää.  

 

Seminaarista löytyy videotallenne, jonka voi katsoa täältä>>

 

 

Rakentamisesta ilmastokriisin ratkaisija – miten luoda vähähiilisen rakentamisen kulttuuri?
-seminaari 23.1.2019

Järjestäjä: Kuntarahoitus

Paneelikeskustelu: Ohjauksesta oma-aloitteisuuteen – mitä ilmastotavoitteiden toteutuminen vaatii rakentamiselta?
Paneelikeskustelun osallistuja:

  • Matti Kuittinen, ympäristöministeriö
  • Teija Ojankoski, VAV Asunnot
  • Jyri Seppälä, Syke
  • Osmo Soininvaara
  • Mari Vaattovaara, Kaupunkitutkimusinstituutti

Avainsanat:

rakentaminen,vihreä kädenjälki,hiilijalanjälki,ympäristö,ilmastoteko,kestävä rakentaminen,saint-gobain

Jaa artikkeli